Rauhantekijä-kampanja päättyi vetoomuksen luovutukseen

Changemakerin Rauhantekijä-kampanja on päättynyt. Huhtikuusta marraskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana kerättiin yhteensä 3234 allekirjoitusta. Allekirjoitukset luovutettiin Ulkoasiainministeriön asevalvonnan yksikköön tiistaina 4.12. Vetoomuksen vastaanotti suurlähettiläs Riitta Resch, joka kertoi tapaamisessa myös kansainvälisen asekauppasopimuksen neuvotteluiden etenemisestä sekä Suomen roolista prosessissa.

Kiitos kaikille kampanjassa mukana olleille!

Changemakerin rauharyhmä jatkaa edelleen aktiivisesti asevientikysymysten ja ATT-neuvotteluiden seurantaa sekä vaikuttamistoimintaa rauhateemasta.

Suomi osallisena Syyrian kriisissä

Suomi on vienyt aseita ja asetietoutta Syyriaan, selviää SaferGlobe Finlandin Suomen asevienti -raporteista. 

Syyriaan kohdistunut vienti käsitti vuonna 2009 kymmenen kaksoiskäyttöteknologian lupaa. Kaksoiskäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, jota voidaan siviilikäyttötarkoituksensa lisäksi käyttää joukkotuhoaseiden tai niihin liittyvien ohjusjärjestelmien kehittämiseen ja valmisteluun. Vuonna 2010 myönnettiin esittelylupa kahdelle teleskooppimastolle Syyrian armeijan viestijoukoille.

Syyria on Euroopan unionin asevientikiellossa. Hälyttävän ihmisoikeustilanteen ja sotatilan vuoksi maa kuuluu aseviennin harmaalle listalle. Yle Uutiset raportoi 12.10.2012 Syyrian tilanteen pahentuneen entisestään. Tarkkailijoiden mukaan ainakin 240 ihmistä sai surmansa yhden päivän aikana taisteluissa eri puolilla Syyriaa. Jordaniaan Za’atrin pakolaisleirille saapuu joka yö noin tuhat uutta syyrialaispakolaista. 

Changemaker vaatii tiukempaa asevientipolitiikkaa

157 maata ilmoitti 7.11.2012 YK:n yleiskokouksessa haluavansa jatkaa neuvotteluja kansainvälisen asekauppasopimuksen työstämiseksi.  Neuvottelut jatkuvat 18.-28. maaliskuuta 2013. Suomi on yksi seitsemästä sopimuksen alullepanijamaasta. Keskustelu asekaupan kipupisteistä on kuitenkin Suomessa edelleen vaikeaa, koska asekauppapolitiikkamme ei ole riittävän läpinäkyvää.  

Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta toimiva nuorten vapaaehtoisverkosto Changemaker kampanjoi tänä vuonna Suomen aseviennin rajoittamiseksi. Rauhantekijä-kampanjassaan Changemaker vaatii, että Suomi lopettaa aseiden ja puolustustarvikkeiden viennin sellaisiin maihin, joissa on meneillään sota tai aseellinen konflikti, tapahtuu vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, demokratian toteutuminen on puutteellista tai joissa on korkeat aseväkivaltatilastot. Lisäksi Suomen tulee edistää aktiivisesti kansainvälisen asekauppaa rajoittavan sopimuksen syntymistä YK:ssa. 

Changemaker-verkosto toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Kirkon Ulkomaanapu ja Changemaker järjestävät torstaina 15.11. klo 20 Helsingissä Bar Iso Roba 10:ssä tukikonsertin Syyrian pakolaisten auttamiseksi. Rauhantekijä-kampanjan päätöstempaus järjestetään lauantaina 17.11 klo 12.00-14.00 Helsingissä Kolmen Sepän aukiolla.

Lisätiedot ja yhteydenotot kampanjavastaava Ulla-Sisko Jauhiainen, 0407064185, ullasiskoanneli@gmail.com

Kampanjan nettisivut www.changemaker.fi/rauhantekija

Tiedote 14.11.2012

Tukikonsertti 15.11. Syyrian nuorten pakolaisten puolesta

Kirkon Ulkomaanapu ja Changemaker järjestävät tukikonsertin syyrialaisnuorten auttamiseksi Jordanian pakolaisleireillä. Konsertti on osa Changemakerin Rauhantekijä-kampanjaviikkoja ja haluammekin kutsua paikalle kaikki muutoksentekijät!

Jordaniaan Za'atrin pakolaisleirille saapuu joka yö noin tuhat uutta syyrialaispakolaista bussikyydillä.

Syyrialaispakolaisten joukossa on sodassa vakavasti traumatisoituneita nuoria. Osa heistä on menettänyt kotinsa lisäksi perheensä, ja konflikti on aiheuttanut heille traumoja, pelkoja tai fyysisiä vammoja. Lisäksi heidän koulunkäyntinsä on keskeytynyt.

Tule mukaan auttamaan ja osallistu TUKIKONSERTTIIN 15.11.2012!
Osoite: Bar Iso Roba 10, Helsinki.

Esiintymässä Anssi Kelan lisäksi arabialaista musiikkia esittävä Oriental Tunes, soolossa Burhan Hamdon.

Tervetuloa! Ovet avautuvat kello 20.00.
Liput ovelta 10 e. Lipputulojen tuotto ohjataan suoraan syyrialaisten nuorten ja lasten tukemiseen pakolaisleirillä.

Voit myös tehdä suoran lahjoituksen syyrialaispakolaisten auttamiseksi:
http://www.kirkonulkomaanapu.fi/fi/lahjoita/syyrian_sisallissota

Myymme kuolemaa, jotta eläisimme

”Jotta pysyvä muutos saataisiin aikaan, on sukellettava pintaa syvemmälle”, muistutti Ruut Luukkonen Globalistin (1/2012) pääkirjoituksessa. Changemaker on tämän vuoden kampanjassaan nostanut esille Suomen aseviennin ongelmakohtia. Samaan aikaan virallinen Suomi selvitti keinoja kasvattaa asevientiä Ulkopoliittisen instituutin ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisemassa ”Uhka vai mahdollisuus?” raportissa. 

EU:n saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta voi olla montaa mieltä, mutta se muistuttaa meitä sodan uhkan väistymisestä. Euroopan maat ovat vuodesta 1988 lähtien käyttäneet yhä vähemmän bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Viime vuosina ne ovat supistaneet voimakkaasti armeijoitaan ja romuttaneet vanhoja aseita. Tilalle on ostettu yhä vähemmän aseita.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Euroopassa tullaan näkemään suurin aseteollisuutta ravistellut muutos yli 70 vuoteen. Ensinnäkin EU yrittää pakottaa vuonna 2009 solmitun hankintadirektiivin avulla jäsenmaat purkamaan kotimaista aseteollisuutta kilpailulta suojaavia muureja. Tähän asti muutamat suomalaiset yritykset ovat saaneet rauhassa myydä ja ostaa aseita, mutta nyt ainakin teoriassa ulkomaiset yritykset voivat tulla Suomen asemarkkinoille. Toiseksi Kylmän sodan aikana Eurooppaan rakennettua valtavaa aseteollisuuden ylikapasiteettia ollaan alkamassa purkamaan. Esimerkiksi kaikkiaan kahdeksan yritystä valmistaa panssariajoneuvoja, kun tarvetta on luultavasti kahdelle valmistajalle.

Tässä pudotuspelissä aseteollisuus on alkanut pärisyttämään rumpuaan. Sanoma on ollut yksinkertainen. Aseteollisuus tuo talouskriisin keskellä kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja vientituloja. Pärinä on tarkoitettu päättäjille muistutukseksi siitä, että ilman asevientilupia työpaikat lähtevät Suomesta. Suuret institutionaaliset sijoittajat laulavat samassa kuorossa. Ne haluavat sijoittaa eläkevarojamme ydinaseiden valmistamiseen ja aseteollisuuteen, koska niiden mukaan eläkkeet on turvattava keinolla millä hyvänsä. Voi sanoa, että Suomi myy kuolemaa, jotta se pysyy pystyssä.

Onko maailma todella tällainen? Kyllä ja ei. Kyllä, koska me pyrimme vahvistamaan rakenteita, jotka perustuvat asekaupan kasvulle. Ei, koska me voimme toimia toisin. Psykologian professori Arno Gruen kertoo, että tässä kohtaa nuoria muistutetaan realismista. Tässä aikuisten ”oikeasta maailmassa” on pidettävä huolta työpaikoista ja hankkimalla aseita valmistauduttava seuraavaan sotaan. Jos sanot vastaan, sinut leimataan epäisänmaalliseksi tai unelmoijaksi, jolla ei ole tarjota todellisia vaihtoehtoja. Miten vaihtoehtoja voisi olla, kun niitä ei ole edes yritetty keksiä. Suomi rahoitti tänä vuonna ensimmäisen kerran yli 25 vuoteen asekaupan tutkimusta. Ulkopoliittinen instituutti ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus olisivat voineet käyttää rahat konversiotutkimukseen, siis sen tutkimiseen miten aseteollisuuden kapasiteetti muunnetaan tuottavaksi siviiliteollisuudeksi, mutta rahat käytettiin asekauppaa tukevien rakenteiden vahvistamiseen.

Kirjoittaessani kirjaa suomalaisesta asekaupasta olen nähnyt monia, joiden mielestä asekauppa ja maailman väkivalta eivät kosketa Suomea tai heitä itseään, niitä joiden mielestä maailman on parasta antaa olla sellainen kuin se on. Olen myös nähnyt ihmisiä, joissa on tarmoa ja rohkeutta astua maailman eteen ja vaatia sitä muuttumaan. He ovat rauhantekijöitä.

Jarmo Pykälä

Kirjoittaja tutkii asekauppaa SaferGlobe Finlandissa.

Sota ja rauha – sotilas ja rauha?

Miksi sotilaana ja sotilaiden kouluttajana pohtisin rauhaa, turvallisuutta ja hyvinvointiakin, enkä yksinomaisesti sotaa ja sodankäymistä? Ehkäpä siksi, että jokainen kansalainen, sotilaskin, on myös ihmisten kasvattaja – usein kotonaan ja aina töissään. Mutta entä millaiseksi sotilaaksi minut on 1980-luvulta alkaen koulutettu ja kasvatettu?

Sotilaana opin, että toimintani lähtökohtana on taistelu ja sota. Minun tuli olla kiinnostunut miten ammoisissa sodissa oli taisteltu ja miten erilaiset sotapäälliköt onnistuivat/epäonnistuivat omissa toimissaan. Myös mitä erilaisimmat suomalaiset ja ulkomaalaiset asejärjestelmät tulivat minulle ja meille tutuiksi sekä teoriassa että ennen kaikkea käytännössä. Onneksemme meitä kasvatettiin myös erilaisten sivistävien ja kokonaisvaltaisuuksien hahmottamista edistävien ”oppien” (kuten esimerkiksi kasvatustieteitä, kansantaloustieteitä sekä valtiotieteitä) avulla.

Muistan yllättävän hyvin miten tuon aikaiset perusoletukseni eivät mahdollistaneet sen faktan merkityksellisyyden omaksumista, että jo 1950-luvulta alkaen suomalaiset sotilaat olivat aktiivisesti osallistuneet kansainväliseen rauhanturvaamiseen. Siis se, että ”sotivat sotilaat” olivat rauhanturvaamistöissä oli minulle mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä. Tuolloin torjuin ”merkityksettömänä” tämän asian. Yllätyksekseni olen viime vuosina huomannut miten monen on ollut laillani mahdotonta ymmärtää, että sotilas on turvallisuustoimija ja ennakoiva rauhan rakentaja sekä turvaaja. Sotilaiden pitäisi ikään kuin keskittyä vain niihin ”tappavan koviin” töihin, jotka heille yksinomaan kuuluvat vaikkakaan en ymmärrä miksi?

Sotilaspedagogikkona opin jo 1990-luvulla, että rauha on sotilaspedagogiikan lähtökohta. Tämä ehkä kuulostaa ristiriitaiselta ja ehkäpä paradoksaaliseltakin mutta siksipä opetammekin tänä päivänä, että sotilas elää ja toimii monentasoisten ristiriitojen ja paradoksien keskellä. Mielestämme sotilastoiminnan keskeisin paradoksi on se, että sotilas joutuu samalla miettimään väkivallan ja tappamisen sekä elämän suojelemisen suhdetta. Tämä on yhteiskunnassakin tarpeen pitää mielessä kun poliittisella tasolla mietitään mihin ja miksi sotilaita töihinsä käsketään sekä tekemään mitä ja miksi?

Menemättä yksityiskohtaisemmin muihin sotilastoiminnan paradokseihin mainitsen että pyrimme edistämään turvallisuusviranomais- ja kansalaisyhteistoimintaa rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen liittyen. Nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa tässä työssä ennakointi korostuu reagoinnin sijasta. Esimerkiksi kollegoiltamme palo- ja pelastusalalta olemme voineet oivaltaa ettei keskeisintä olekaan palojen sammuttaminen vaan ennen kaikkea niiden estäminen. Uskon että jokainen ymmärtää ettei palomies ole hyvä jos hän ensin pyromaanina palon sytytettyään palomiehenä sen sammuttaisi. Vastaavasti ei sotilaskaan pyri itseisarvoisesti sodankäyntiin ja seuraavassa taistelussa osaamisensa osoittamiseen vaan itseisarvoisemmin rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ennen kaikkea koulutuksen ja kasvatuksen keinoin.

Juha Mäkinen

professori, everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Pahuuden kierre konfliktien synnyttäjänä

Tämän vuoden kampanjassa olemme keskittyneet Suomen kahdenlaiseen rooliin maailman konfliktikentillä. Yhtäältä Suomi on tullut tunnetuksi suurena rauhanturvaajien kouluttajana ja maailman kriisialueille lähettäjänä. Tämä on arvokas tehtävä, jota on hyvä ylläpitää myös jatkossa. Toisaalta Suomi on valitettavasti ollut myös ylläpitämässä konflikteja myymällä aseita ja aseiden osia maihin, joihin ei missään nimessä saisi viedä aseita, monestakin syystä. 

Suomesta on viety aseita muun muassa Saudi-Arabiaan eduskunnan päätöksellä. Tällaisten päätösten äärellä herää paljon kysymyksiä. Miksi Suomi toimii näin kaksinaamaisesti? Kuka ottaa vastuun tästä moraalittomasta toiminnasta, jota aseiden vienti saa aikaan kun ne päätyvät maihin, joissa on hyvin epävakaata ja joissa on paljon ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia? Mistä löytyisi toivoa tällaiseen tilanteeseen? Mitä olisi tehtävissä, jotta tämä tilanne saataisiin muutettua? Mitä voisimme saavuttaa globaalilla tasolla, jos luovuttaisiin aseiden viennistä, ainakin niihin maihin, jotka ovat ongelmallisia SaferGlobe Finlandin raportin mukaan, jossa on listattu harmaat maat sekä meidän kampanjamme esiin nostamien ongelmien valossa? Mikä sitten muuttuisi, jos aseiden viennistä luovuttaisiin ainakin osittain tai jopa kokonaan? 

Tätä kysymystä olen pohtinut monta kertaa. Kysymykseen on olemassa monia vastauksia. Minun haaveissani on aseeton maailma. Samaan aikaan kun rauhantahtoisena ihmisenä toivon tämän tapahtuvan, niin samalla myös tiedostan sen, että tämän toteutuminen olisi äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Toisaalta uskon niin, että yksittäiset esimerkit ihmisistä ja maista, jotka nousevat sortoa ja väkivaltaa vastaan, antavat toivoa paremmasta. Jos esimerkiksi Suomi haluaisi näyttää esimerkkiä ja osoittaa sekä moraalista selkärankaa, niin se luopuisi aseiden viennistä harmaisiin maihin, jotka on mainittu SaferGlobe Finlandin raportissa. Suomi panostaisi myös yhä voimakkaammin siihen, että yhä useampi maa luopuisi aseiden viennistä näihin harmaan listan maihin ja varmistaisi, että myöskin muut maat tekisivät tätä aktiivista vaikuttamistyötä. Yhteisessä rintamassa on enemmän voimaa kuin yksittäisen maan räpiköinnissä suurempaa ryhmittymää vastaan. 

 Jos aseiden vientiä saataisiin radikaalisti vähennettyä, niin säästyisi paljon ihmishenkiä, voitaisiin panostaa taloudellisesti ja toiminnallisesti yhä enemmän oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen, luoda edellytykset demokratialle ja vahvistaa demokratiaa, vahvistaa ja voimauttaa lasten ja naisten mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Voitaisiin taata paremmin turvallinen elinympäristö, voitaisiin aseisiin ja sotimiseen menevien rahojen sijaan panostaa niillä rahoilla köyhyyden vähentämiseen puuttumalla sen rakenteellisiin syihin (köyhyys ja sitä kautta sortaminen ovat yksi syy kriisien ja sotien syttymiseen), luomaan ja kehittämään tasavertaisia mahdollisuuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon kaikille ihmisille. Voitaisiin panostaa hyvän ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseen jokaiselle ihmiselle. Voitaisiin toteuttaa aidosti ajatusta siitä, että jokainen ihminen on arvokas.  

Onko tämä pelkkää utopiaa vai mahdollisuus, joka vaatii paljon yhteistä työtä ja ponnisteluja? Haluan uskoa jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kaikki on mahdollista. Ilman unelmia me maailman muuttajat olisimme turhaan maailman muuttajia. Jos emme itse edes usko unelmien toteutumiseen ja osoita sitä käytännössä teoin ja ponnistuksin, niin maailma menettää tärkeän voimavaran. Me tarvitsemme uskoa, toivoa, luottamusta ja  rakkautta, jotta voimme saada muutoksia aikaan, myös rakenteellisella tasolla. 

Toivoa on aina olemassa. On meistä kiinni haluammeko olla edistämässä kehitystä, jossa pahuuden kierrettä yritetään hajottaa.  Pahuuden kierteen katkaiseminen on mahdollista, koska ihmiset ovat itse luoneet pahuuden kierteen. Hyvyyden kierteen vahvistaminen saa aikaan lukuisia myönteisiä muutoksia aikaan. On hyvä lähteä liikkeelle pienistä muutoksista, jotka sitten ajan myötä voivat kasvaa ja vahvistua suuriksi muutoksiksi. Maailman muuttamisessa on merkityksellistä se, onnistuuko saamaan lumipallo efektin liikkeelle. Kun mahdollisimman monet ihmiset innostuvat muuttamaan maailmaa, niin paine muuttaa asioita tulee koko ajan voimakkaammaksi. 

Anna-Maria Timonen, Changemakerin Rauhantekijä-kampanjan aktiivi

Syyriaan aseita Suomesta

  

Suomi on vienyt aseita ja asetietoutta Syyriaan. Näin selviää SaferGlobe Finlandin Suomen asevientiraporteista. Syyriaan kohdistunut vienti käsitti vuonna 2009 kymmenen kaksoiskäyttöteknologian lupaa. Kaksoiskäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, jota voidaan siviilikäyttötarkoituksensa lisäksi käyttää joukkotuhoaseiden tai niihin liittyvien ohjusjärjestelmien kehittämiseen ja valmisteluun. Vuonna 2010 myönnettiin esittelylupa kahdelle teleskooppimastolle Syyrian armeijan viestijoukoille. Syyria on Euroopan unionin asevientikiellossa. Muun muassa sotatilansa takia maa kuuluu aseviennin harmaalle listalle. Suomi tekee aktiivisesti asekauppaa Syyrian kaltaisten maiden kanssa. Suomi on tehnyt useiden vuosien ajan kauppaa myös Israeliin. Israeliin on viimeisimpänä viety panssarointi- ja suojavarusteita, avustavia laitteita ja kaksoiskäyttöteknologiaa. Nyt Israelin saartaman Gazan alueen humanitaarinen tilanne on kärjistymässä sietämättömäksi. Muita maita, joiden kanssa Suomi on tehnyt asekauppoja ovat esimerkiksi asevientikiellossa oleva Iran ja korkean väkivaltakuolleisuuden Meksiko. EU:n jäsenmaita laillisesti sitovan sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien sääntöjen mukaan valtion pitää asevientilupia myöntäessään vastata esimerkiksi seuraavista kohdista: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa, lopullisen määrämaan sisäinen tilanne vallitsevien jännitteiden tai aseellisten konfliktien osalta, sekä alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu. Changemaker vaatii Rauhantekijä -kampanjassaan, että Suomi lopettaa aseiden ja puolustustarvikkeiden viennin maihin, joissa on sota tai konflikti, ihmisoikeusrikkomuksia, korkeat väkivaltatilastot tai puutteellinen demokratia. Suomen tulee tarkastaa kohdaltaan Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien asettamia asekaupan rajoituksia. Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka keskeisiä teemoja ovat rauha, velka ja ympäristö. Verkosto toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Rauhantekijä-kampanjan tiedote 7.9.2012

Kesäkiertueelta

--> Hei kaikki Rauhantekijät! Syksy taas ovella kolkuttaa ja luonto vaihtaa väriään. Toivottavasti myös kaikki maailman asekauppiaat lumoutuvat syksystä niin, että unohtavat rahan arvon ja muistavat ihmisarvon. Muistelen nyt kuitenkin vähän vanhoja, eli kahta Rauhantekijäkampanjan kesäkohdetta, joissa itse satuin olemaan läsnä.

4.8. Rauhantekijällä oli edessä kesäkiertueemme hienoin ja haastavin koetuskivi, nimittäin Loviisan rauhanfoorumi. Saimme nimittäin vastuullemme suunnitella ja toteuttaa rauhanfoorumissa myös parin tunnin verran ohjelmaa! Päätimme koota paneelikeskustelun, jonka nimesimme: "Irti aseiden mahdista - miksi kasvatamme lapsemme uskomaan väkivaltaan". Kutsuimme paneeliin asiantuntijoiksi Jarmo Pykälän Safer Globe Finlandista, Johanna Laajan Rauhankasvatusinstituutista, sekä Juha Mäkisen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Paneeli sujui hienosti ja me paikalla olleet Changemakerit vastaanotimme paljon oppia ammattitaitoisilta puhujiltamme. Yleisö oli paneelissamme tosi aktiivisesti mukana ja osallistui keskustelun ohella paneeliin myös kommentoimalla väittämiä liikennevalolappusin, joita heille jaettiin ennen paneelin alkua. Teemoista erityisesti väkivalta elokuvissa ja tietokonepeleissä herätti yleisön eloon ja opimme muun muassa kuinka melko vähäinenkin väkivaltapelien pelaaminen päivittäin ohjaa ihmistä suhtautumaan toisia ihmisiä kohtaan negatiivisesti ja jopa agressiivisesti.

18.9. Rauhantekijä vieraili Porvoossa mahdollisuuksien torilla. Päivä näytti aluksi mitä mainioimmalta, mutta sittemmin rankat ja nopeat kuurot kastelivat hieman meitä ja materiaalejamme. Kahdeksaa täyttyvää vetoomuslistaa varjelimme viimeiseen asti ja lopuksi nimiä kertyikin kokonaiset 147! Koimme myös kiinnostavia kohtaamisia ja mielipiteenvaihtoja asekaupasta puolin jos toisinkin.

En parhaillani muista tarkkaa lukua siitä kuinka paljon vetoomuksessa on jo nimiä, mutta ihan hyvällä mallilla ollaan. Tavoitteeseen on silti vielä matkaa ja uusia aktiivisia rauhantekijöitä tarvitaan jatkuvasti! Tulethan siis sinäkin mukaan mahtavaan joukkoomme. Seuraavan kerran mahdollisuus vaikuttaa on Rauhantekijä-tempauksessa perjantaina 7.9. klo 15.30-17.00 Helsingissä kolmen sepän patsaan luona. Tervetuloa mukaan (mutta muistakaa ilmoittaa tulostanne riikalle riikka.piri@kirkonulkomaanapu.fi)! 

Kampanjavastaava Ulla-Sisko

Osallistu videoklippikilpailuun ja voita supersiisti Changemaker-huppari!

Changemaker julistaa avatuksi Rauhantekijä-kampanjaan liittyvän videoklippikilpailun. Kilpailuun voi osallistua yksin tai 2-5 henkilön joukkueessa. Kilpailijoiden tehtävänä on kuvata lyhyt, korkeintaan viiden minuutin videopätkä, jonka sisältö liittyy Rauhantekijä-kampanjaan. Klippi voi sisältää haastattelun, käsikirjoitetun näytelmäkohtauksen, laulun, sketsin tai ihan mitä vaan keksitte kuvata! Tärkeintä on, että video kertoo osuvasti suomen aseviennistä, ja sen sisältö on siistiä, eli sen voi julkaista kampanjan nettisivuilla. Palkinnoksi voittajalle/voittajajoukkueelle on luvassa hienot Changemaker-hupparit!

Jos Rauhantekijä-kampanja on sinulle vielä tuntematon, kannattaa käydä tutustumassa Rauhantekijä-musiikkivideoon ja sekä kampanjamme taustamateriaaliin. Valmiit videot päätyvät kampanjan nettisivuille ja lisäksi pidätämme oikeuden näyttää niitä Rauhantekijä-kampanjan yhteydessä järjestettävissä tapahtumissa.

Valmiit videoklipit tulee tallentaa Dropboxiin (https://www.dropbox.com) ja dropboxin linkki tulee lähettää osoitteeseen  changemaker.finland@gmail.com 31.8.2012 mennessä! Kilpailuajan päättymisen jälkeen lähetettyjä klippejä emme voi ottaa mukaan kilpailuun. Kilpailun voittajat julkistetaan ja palkitaan Changemakerin koulutusviikonlopussa 7-9.9.2012

Videoimisiin!